hitaasti mutta varmasti?

Kävin tänään lääkärin vastaanotolla kertaamassa oireitani.
Sain kuukauden sairasloman ja lähetteen tampereen mielenterveystoimeen.
Tai mikä se nyt onkaan.

Eli asiat tuntuisi etenevän sillä saralla.

Sain pitkän selityksen erilaisista lääkehoidoista ja se kuulosti kamalalle.
Lääkkeitä lääkkeiden päälle. Toinen korvaamaan toisen sivuvaikutuksia.
Ei, en siihen lähde.

Uskon, että jo pelkästään tämä kuukauden loma auttaa.
Saan aikaa rauhassa ajatella ja käydä läpi elämäni yksityiskohtia ilman, että energiaa vie mikään ylimääräinen. Kuten tapauksessani opiskelu on vienyt.
Rahahuolet vielä enemmän, mutta uskon niidenkin lutviutuvan.

Toivoisin nyt täsmällisempää unirytmiä sekä ruokahalua.
Viime yö meni pyöriessä levottomana ja sitä edellinen unettomana aamu kuuteen saakka.
Mulla on nälkä mutten osaa syödä. Oksettaa.

Miten ihmeessä aikuinen ihminen voi unohtaa elämän perusasiat?
Hengittäminenkin onnistuu juuri ja juuri.